Tiistaiaamuna klinikan labrasta soitettiin vielä sen yhden sintin kohtalosta. Sen kehitys ei valitettavasti ollut jatkunut toivotulla tavalla. Mutta kaksi blastokystia on pakkasessa ja yksi kohdussa. Olen näistä kolmesta valtavan onnellinen.
Kävin taas foolihappo-ostoksilla, noin miljoonas paketti sitä tuli ostettua. Olen syönyt foolihappoa uskollisesti ehkä marraskuusta 2011 saakka. Sen tärkeyttä toitotetaan niin paljon, että en ole uskaltanut luottaa siihen, että saisin ravinnosta sitä tarpeeksi. Luontaistuotekaupan täti muistutti, että "Muistathan syödä myös sinkkiä? Se on tosi tärkeä myös... jos vaikka haluaa raskaaksi tai jotain...". Joopa joo, minulle ei kannata alkaa jakamaan mitään kikkakolmosia. Minulle on juuri tehty alkionsiirto, minua ei sinun sinkkisi kiinnosta! No en sanonut näin, mutta mielessäni ajattelin. Sitä paitsi syön niin paljon cashew-pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä mm. salaateissa, että saan jo niistä sinkkiannokseni.
"Pökkelöjalka" ei ole enää vaivannut. Aika epäilyttävää, että se vaivasi lähes koko sen ajan, kun pisteltiin hormonipiikkejä. Tiistaina muuten pistettiin vielä yksi piikki, Gonapeptyl. Sama siis, jota käytettiin tässä hoidossa irrotuspiikkinä. Tässä vaiheessa sen pitäisi tehdä kohdusta vielä vastaanottavaisempi alkion kiinnittymistä ajatellen. Mutta apua, kun pistäminen sattui! En ymmärrä, mikä tuossa Gonapeptylissä on, mutta sen pistäminen on näillä molemmille kerroilla tehnyt todella kipeää.
Olen ollut hyvällä mielellä alkionsiirron jälkeen. Hoito on ollut tosi rankka, etenkin päivät punktion ja alkionsiirron välissä. Kamalaa, raastavaa piinaa. Taakka harteilla on keventynyt. Nyt piina ei ole lähellekään yhtä paha, ainakaan vielä. Paljon pahempi piina oli sen suhteen, saadaanko ylipäätään yhtään hyvää alkiota. Viikon päästä varmasti jännittää kovasti, sillä seuraavan päivänä olen menossa aamulla labraan ja sitten loppupäivä meneekin taas odotellessa yhtä kamalan jännää puhelua.
Nyt menen sohvalle peiton alle kahvikupposen ja tumman suklaan kanssa. Laitan television päälle ja heitän aivot narikkaan, ah.
Ehdin jo miettiä, mitähän sinulle kuuluu, kun muutamaan päivään ei tullut postausta. :) Ihanaa, että olet nyt toiveikas ja hyvällä mielellä! Meillä on menneet tunnelmat hassusti ihan vastakkaisiin suuntiin hoitojen aikana. Minä olin viime viikolla onnellinen ja toiveikas, mutta nyt viime päivinä on ollut ihan hirveä olo.
VastaaPoistaKahvi, tumma suklaa ja rentoilu kuulostaa hyvältä. Minäkin ostin juuri vähän herkkuja illaksi. Nyt täytyy hemmotella itseään ja olla armollinen, kävi miten kävi. Ollaan sentään kestetty yhtä ja toista tässä viime aikoina.
Kiva jos olen ollut mielessäsi. :) Hoitojen aikana oli niin kovasti huolta ja tilitettävää. Nyt on ollut tasaisempaa, eikä niin suurta tarvettaa kirjoittaa.
PoistaHassusti tosiaan menneet vastakkain fiilikset meillä! Mulla suurin huolenaihe oli se, että yhtäkään hyvää alkiota ei saataisi. Että kaikki munasoluni todettaisiin surkeiksi tai miehen ja minun sukusolut täysin yhteensopimattomiksi. Helpotti, kun kolme alkiota kuitenkin saatiin.
Onpa kurjaa, että sulla on ollut paha olo. :( Nämä tunteet kyllä vaihtelevat välillä ihan laidasta laitaan ja voi olla, että epätoivo iskee vielä minuunkin. Mikähän oloosi auttaisi? Älä nyt vielä menetä toivoasi Silmu hyvä. <3 Kaikki voi mennä oikein hienostikin. Halauksia lähetän ja hyvää mieltä viikonlopuksi. Todellakin, täytyy pitää itsestään hyvää huolta ja olla armollinen. Ollaan me aikamoisia naisia!
Joo! Kuulostaa ehkä hassulta, mutta me ollaan viime viikkoina oltu niin tiiviisti yhteydessä, että on melkein kuin tunnettaisiin oikeastikin. ;)
PoistaEn oikein tiedä, mistä tämän viikon epätoivo mulle tuli. Minä en alun alkaen odottanut IVF:ltä kovin paljoa, mutta sitten kun meidän solumme hedelmöittyivät ja jakautuivat niin hienosti, olin viime viikolla ihan pilvissä. Jotenkin sitten sen vastapainoksi iski synkkyys, kun tajusin, etteivät hyvät uutisetkaan takaa mitään... (Ja Lugesteron aiheutti samaan aikaan niin kamalan olon.) Ymmärrän hyvin, että sinulla on mennyt päinvastoin, kun jouduitte jännittämään alkioden kanssa niin pitkään. Ihanaa, että saitte lopulta ne kolme! <3
Siltä se vähän minustakin tuntuu. :)
PoistaMä koin ihan samanlaisia epätoivon tunteita tuossa perjantai-iltana. Itkeä tihrustaakin piti. Mutta onneksi olo on siitä kohentunut. En halua antaa epätoivolle valtaa, vaan yritän pysyä positiivisena.
Toivon niin kovasti, että saamme molemmat hyviä uutisia tällä viikolla! Tsemppiä viimeisiin jännäpäiviin. <3 Olet ajatuksissa.