tiistai 19. marraskuuta 2013

Kauhua, hämmennystä, toivoa

Täällä on tapahtunut vaikka mitä.

Sunnuntaina kävelylenkin jälkeen alkaa verinen vuoto. Ihan kirkasta verta. Täydellinen musertuminen. Tätähän tässä on koko ajan pelätty. Mies lähtee hakemaan viikkonäytöllistä testiä. Se antaa viikoiksi 2-3 eli vähemmän kuin perjantaina. Tässä sitä sitten ollaan, sen kaikista pahimman pelon keskellä, kokemassa jo toista keskenmenoa. Koko päivä menee itkiessä, parkuessa ja huutaessa. Hirveä päivä. Pelkään mennä nukkumaan, koska pelkään herätä. Pelkään sitä tunnetta, kun kaikki muistuu vähitelleen mieleen. Kun tajuaa, ettei se ollutkaan pelkkä painajainen.

Maanantaiaamuna soitan ensimmäisenä työterveyshoitajalle. Mies vie paikan päälle, saan sairauslomaa. Itken vastaanotolla, hoitajakin melkein itkee. Puolen päivän jälkeen menemme klinikalle. Lääkärimme kyselee vuodosta. Kirkasta verta ei ole enää tullut. Hyytymiä ei lainkaan. Vuoto ei ollut runsaampaa kuin normaali kuukautisvuotoni. Vuoto on muuttunut nyt ruskeaksi. Lääkäri viis veisaa raskaustestitarinastani. Ultratessaan hän toteaa heti, että verenvuoto on loppunut. Ultrassa näkyy ehjä ruskuaispussi. Ruskuaispussin keskellä on valkea piste. Kaikki näyttää normaalilta viikkoihin nähden. Normaalilta!

Lääkäri, joka ei ikinä anna turhia toiveita minkään suhteen, sanoo että voimme olla positiivisin mielin. Ja toivoo, että viikon päästä ultrassa kuullaan sydämen syke. Otan vieläkin esiin sen raskaustestiasian, mutta lääkäri suorastaan tuhahtaa sille. Ei niistä testeistä pidä välittää.

Lähdemme vastaanotolta hämmentyneinä. Olemme koko edellispäivän ja tämän aamun surreet keskenmenoa. Mutta ei tämä olekaan keskenmeno, ei ainakaan vielä. Myöhemmin uskallamme jo hymyillä varovasti. Ehkä tämä ei ollutkaan vielä tässä, ehkä pikkuinen on kaikesta huolimatta vielä siellä.

Toivoa ainakin on. Olo on sekava ja väsynyt, mutta toiveikas. Samalla pelottaa, että suru tulee vyörymällä uudelleen. Nyt ei auta muuta kuin yrittää pysyä järjissään ja koittaa jaksaa odottaa ensi viikon ultraa. Olen vielä sairauslomalla, mikä on ihan hyvä juttu. Lääkäri havaitsi ultrassa myös ison, harmittoman kystan, joka oli raskauden myötä päässyt kasvamaan. Senkin takia täytyy kuulemma himmailla.

Rakkaat ystävät, nyt tänne tarvitaan kaikki hyvät ajatukset.
Kiitos.
<3

46 kommenttia:

  1. Täältä Helmille roppakaupalla hyviä ajatuksia! Kyllä pieni on mukana nyt loppuun saakka, näin me uskomme! T. Napatatti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Napatatti tuestasi.
      <3

      Meidän sitkeä pieni.

      Poista
  2. Nyt meinasi tulla kyyneliä, onneksi olikin toivoa antava loppu. Mitä teidän pitääkään käydä läpi :(. Hyvä että pääsitte käymään nopeasti lääkärillä ja että kaikki näytti olevan hyvin. Olen ymmärtänyt että verenvuotoa voi hyvin olla ilman keskenmenoa, mutta pelottavaahan se on. Voi kunpa olisi jo se varhaisultra ja saisitte nähdä pienen sykkivän sydämen <3. Kaikki on varmasti hyvin jos lääkäri niin sanoo! Haleja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helaja takaisin. <3 Ja kiitos.

      Ainakin eilen kaikki näytti olevan kuten pitääkin. Nyt taas päivä kerrallaan, lujasti toivoen, että kaikki olisi hyvin vielä seuraavassakin ultrassa. Pelottavaa. :( Mutta toivoa on aina. <3

      Poista
  3. Voi kauhistus. Ihan hirveä juttu. :( Onneksi, onneksi, onneksi se päättyi kuitenkin hyvin. Luin jostain, että verenvuoto alkuraskaudessa on melko yleistä, esiintyiköhän sitä peräti joka neljännellä. Joten lääkärinne on varmasti ihan oikeassa sanoessaan, että voitte olla rauhallisia.

    Nyt Helmille paljon voimia ja lepoa! Lähetän täältä sylillisen hyviä ja parantavia ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, vuodot taitavat olla melko yleisiä. Yhdessä tuon raskaustestituloksen kanssa tilanne vaikutti vaan ihan toivottomalta. Nyt pitäisi vaan muistaa, että lääkäri kumosi ne molemmat huolet. Pitää se mielessään. Omituinen olo, kun ehti jo niin kovasti surra keskenmenoa.

      Nyt vaan sitä lepoa ja hyviä ajatuksia. Kiitos sinulle Silmu. <3

      Poista
  4. Odotan Helmi joka päivä uusia postauksiasi ja kuulumisiasi ja odotan että saan lukea raskautesi etenemisestä. Tämä säikäytti, mutta onneksi kaikki näytti ultrassa hyvältä! Uskon, että olitte kauhuissanne ja vieläkin varmasti pelottaa. Mutta minä uskon vahvasti, että pikkuisenne pysyy matkassa mukana! <3 Hän on sitkeä kaveri, aivan kuten vanhempansakin. Nyt otatte vain rauhallisesti ja luotatte lääkärin sanoihin.

    Miljoonittain haleja ja supervoimia Helmi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3

      Kiitos, liikuttaa nämä teidän viestit kovasti! Nyt pidetään lääkärin sanat mielessä ja positiivisin mielin. Kiitos tosi paljon. <3

      Poista
  5. Voi, miten toivon puolestanne että pieni pysyy matkassa!! <3

    VastaaPoista
  6. Voi luoja, että pelästyin tätä lukiessa. Vuodot, ne perhanan vuodot, jotka romuttaa aina kaikki toiveet. Ja perhanan raskaustestit! Luin Helmi muuten kerran jostain, että raskaustesti ei välttämättä anna enää luotettavaa tulosta, kun raskaus on jatkunut. Ei siis kannata ainakaan niihin viikkoihin enää tässä kohtaa luottaa.

    Kovasti voimia, lepoa ja luottavaista mieltä sinne <3 Pikkuinen on varmasti samanlainen taistelija, kuin sinäkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, nyt mua itkettää! Oot Suvi ihana. Ehkä pikkuinen on sitten sellainen taistelija.

      Kiitos tosi paljon tuosta raskaustestitiedosta. Helpotit juuri kovasti oloani!

      Kiitos ihanista sanoista. <3

      Poista
    2. Minä olen kanssa kuullut että kun raskaus jatkuu alkaa se hcg arvo vähän laskemaan päin! Joten ei mitään hätää varmasti! :) paljon tsemppiä! Täällä mennää suurinpiirtein samoilla viikoilla kun sinä :)

      Poista
    3. Onpa todella huojentava kuulla. Kiitos paljon tästä! Ja onnea sinulle raskaudestasi. <3

      Poista
  7. Minullekin tuli pala kurkkuun. Huh, että pelästytti! Voimia sinne! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos emminakainen. <3 Kunpa pikkuinen olisi riittävän voimakas.

      Poista
  8. Kauhea, että säikäytti! Ehti tulla jo kylmät väreet ja itku alkua lukiessa, onneksi kaikki kuitenkin hyvin!
    Itsellä näin ei ollut, mutta olen kuullut että monilla tulee alkuraskaudesta vuotoa, joka on ihan harmitonta, mutta tietysti säikäyttää!
    Kyllä nyt on teidän vuoro olla onnellisia! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin säikäytti! Ihan hirveää. Kunpa selvittäisiin nyt pelkällä säikähdyksellä.

      Kiitos kauniista sanoista. <3

      Poista
  9. Toivottavasti tuo jää säikähdykseksi, jolle voit sitten tulevaisuudessa hymähdellä ison vatsan kanssa. Alkuraskauden verinen vuotohan on ihan normaalia, mutta kyllähän se säikäyttää ja etenkin keskenmenotaustan omaaville äideille se voi olla todella raastavaa. Jaksamista nyt kuitenkin, pian se seuraava viikko sieltä tulee. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti jää vuodot nyt tähän ja selvitään pelkällä isolla säikähdyksellä.
      Kiitos, kyllä se ensi viikkokin vielä koittaa. <3

      Poista
  10. Täältä positiivisa voima-ajatuksia. Itse olin sellainen jolla vuotoa tuli toisessa raskaudessa koko raskauden ajan ja tässä viimeisimmässä puoleenväliin asti. Mutta eihän se siinä hetkessä helpota kun vuotoa esiintyy, ei ollenkaan…

    Onneksi on nyt loppunut ja kaikki on niinkuin pitääkin ja viikon päästä näette sen ihanan pienen sykkeenkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti. <3 Olen saanut niin paljon voimaa tähän yksinäiseen saikkupäivääni näistä teidän kommenteista.

      Miten sinä jaksoit sitä ainaista vuotoa? Tuleeko edes sellaista hetkeä jolloin vuotoa ei enää säikähdä? Raskasta varmasti.

      Kiitos vielä sanoistasi. <3

      Poista
    2. Eihän sitä jaksakaan. Erityisesti alkuaikoina ravasin yksityisellä ultrassa vähän väliä… Joka kerta sydän hyppää kurkkuun ja sitä miettii jos tämä vuoto ei olekaan harmitonta. No, toisessa "vuotoraskaudessa" kävi huonosti, toisessa hyvin, vuodoista riippumatta. Vuotoihin ei ikinä löytynyt syytä.

      Voi kuinka mä täällä jännään ja toivon hurjasti että olisi ollut vaan typerää pelotteluvuotoa ja ensi viikollakin kaikki on juuri niinkuin pitääkin. Voimaa piinaaviin päiviin Helmi <3

      Poista
    3. Kiitos Turnip kovasti. <3 On tämä piinaavaa, varsinkin kun tänä aamuna on ollut melko koviakin kipuja. Huoh. Jos tämä raskaus jatkuu, niin varmasti itsekin ravaan koko ajan ultrassa.

      Poista
  11. Oma siskoni on raskaana viikolla 30 ja hänellä on tullut verta (tuhrua ja välillä ihan kirkastakin) oikeastaan koko raskauden ajan. Aina kaikki on ollut kuitenkin hyvin, vaikka säikähdys ollutkin valtava. Viimeks pari viikkoa sitten joutui käymään taas näytillä,kun verta hulahti oikein kunnolla..
    Tsemppiä sinne, uskon että kaikki menee tällä kerralla hyvin!! Olet kuitenkin jo noin "pitkällä",että keskenmenon riski pienenee koko ajan!:) Itsellä kotona pieni vauva ja varhaisultrassa viikolla 8 käytyäni lääkäri sanoi keskenmenon riskin olevan jo olemattoman pieni. Kun sydämen syke näkyy,niin ollaan jo erittäin hyvillä vesillä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja rohkaisevista sanoista! Voi ei, en voi edes kuvitella miten rankkaa varmasti on jos vuotoa on koko raskausajan. Aina se pelottaa niin paljon. Onneksi siskosi raskaus on jo noin pitkällä. Kaikkea hyvää hänelle. Ja sinulle. :)

      Kuluisipa aika nopeasti ja saataisiinpa nähdä se sydämen syke ensi viikolla. <3

      Poista
  12. Hyi kamala kun meni kylmät väreet pitkin kroppaa kun aloin lukea tätä. :( Toivotaan, että tuo typerä vuoto ei tarkoittanut mitään! Voin kuvitella kyllä, miten se on säikäyttänyt. Minä myös tiedän tapauksia, joissa on raskausaikana kärsitty vuodoista (ei mistään tuhruista vaan ihan kunnon vuodoista), ja silti kaikki mennyt hyvin loppuun asti. :) Koitetaan luottaa ja uskoa pienen sinnikkyyteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, toivotaan. Pelottaa ihan hirveästi. Kunpa kuuluisiin niihin, joille vuoto ja kipuilu on normaalia. Yritän uskoa, että pieni on kyllä sinnikäs ja kaikki menee hyvin! <3

      Poista
  13. Voi Helmi! Kauheaa. Onneksi kaikki on toistaiseksi hyvin! Ja hyvä tietää, että raskaustesti on tosiaan vain raskaustesti, ei keskenmenotesti. Hui kun pelotti lukea tätä. Voimia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on tämä kamalaa. Tänä aamuna mulla on vielä kaiken lisäksi ollut aika koviakin kipuja. Ja tässä tilanteessa ei muuta voi oikein tehdä kuin tarkkailla tilannetta. Todella raastavaa. Hyvä pointti tuosta raskaustestistä.

      Kiitos! <3 Kunpa selviäisimme säikähdyksellä.

      Poista
  14. Voi, kylläpäs teitä nyt säikäytettiin! :( Toivotaan, että se kuitenkin oli vain alkuraskauteen kuuluvaa vuotoa. Lähetän lämpimiä ajatuksia sinne Helmi, kyllä kaikki menee vielä hyvin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja uudelleen säikäytetään juuri nyt, kun kivut on aika kovat. Kunpa kaikki kuuluisi asiaan. Vaikea vaan välillä uskoa, että hyvät asiat sattuisivat meille. :( Kiitos kauniista sanoistasi, vielä on toivoa! <3

      Poista
  15. Voi Helmi, saat kaikki hyvät ajatukseni. <3 Toivottavasti kaikki sujuu nyt hyvin tästä eteenpäin, lepoa ja voimia sinne!

    VastaaPoista
  16. Oma keskenmeno on vielä niin selvänä muistissa (vaikka siitä onkin jo kohta vuosi!) että minua aina vähän jännittää, kun kirjoitan blogiosoitettasi tuohon osoitekenttään. Huojennun jokaisesta tavallisesta kirjoituksesta, koska se tarkoittaa että taas ollaan yhden päivän verran pidemmällä ja lähempänä turvallisia vesiä.

    Kun aloin lukea tätä kirjoitusta, minulta tuli melkein itku koska muistin vain niin hyvin kuinka käsittämättömän väärältä se kaikki silloin tuntui. Ei meille, ei kaiken sen jälkeen (vaikka meillä nyt ei edes ollut tällaista hoito- yms. historiaa kuin teillä). Teidän kohdalla tuntui tosi väärältä, että ne pelot sittenkin kävivät toteen. Ja ne itkut, huudot ja se aamu. Ja toinen aamu.

    Mutta ei se sitten ollutkaan niin. Miten ihanaa! Pieni kasvaa ja voimistuu ja kohta kuulette hänestä ensimmäisen kerran.

    terkuin Hanna (ja oma keskenmenon jälkeinen 1600g masuvauvani, joka pitää peukkuja kohtalotoverilleen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, toivottavasti on niin, että pieni kasvaa ja voimistuu. Tällä hetkellä pelottaa tosi kovasti, kun kipujakin on ollut tänään. Kiitos sinun ja masuvauvasi peukuista ja kauniista sanoista. <3

      Poista
  17. Onneksi otsikossa oli kolmantena sanana TOIVOA. Muuten ei melkein olisi uskaltanut tekstiä avata. Mistä näitä koettelemuksia oikein riittää? Ihan ilman pärjättäisiin. Nyt hermot kuriin ja levollisia ajatuksia kun ei aihetta muunlaisiin ole. Tulkoon ensi viikko pian! Pärjäile! Sessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, nyt kyllä koetellaan ja kunnolla. Tänä aamuna vielä on ollut melko kovia kipuja. Huoh. Pelottaa kovasti. Voisiko kaikki kuitenkin mennä hyvin? Ensi viikkoa odotellessa, piinaavaa! Kiitos viestistäsi. .<3

      Poista
  18. Voi ei Helmi :(. Tuli itku silmään tätä lukiessa. Miksi täytyy joutua säikkymään. Ihan hirveitä hetkiä teillä ollut.

    Ihana tuhahteleva lääkäri. Tarrauduhan Helmi nyt lääkärin sanoihin siitä, että kaikki näyttää normaalilta. Kaikki näyttää ehjältä. Mikälie siellä vuotanutkaan ja nyt se on loppunut. Kaikki näyttää hyvältä. Viis siitä testistä.

    Voi että harmittaa, että teille täytyy vielä tällaisia pelotteita tulla.

    Käsi käteesi. Paijauksia. Halauksia.

    Olet mielessä <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen oli jo parempi päivä, kun se meni vuodoitta ja kivuitta. Tänä aamuna taas kovat kivut säikäyttivät. On tämä niin kamalaa. Lääkärin sanoja olen miettinyt ja tukeutunut niihin. Tolivottavasti nämä ovat vaan pelotteita, eivätkä viittaa mihinkään pahaan. Pelottaa niin paljon. :(

      Kiitos kauniista ja rohkaisevista sanoistasi ankka rakas.

      <3

      Poista
  19. Oon lukenut sun blogia pitkään, mut en koskaan kommentoinut, mut nyt on kyllä pakko. Voi voimia kovasti! Niin tiedän tarkkaan miten kovasti se säikäyttää se veri. Meilläkin vauva kovin toivottu ja raskaus aikaan saatu clomifenillä. Olen kans kokenut yhden varhaisen keskenmenon, mutta olen nyt raskaana. Minulla kävi tässä raskaudessa samoin kuin sinulle, raskauden 6 viikolla, mutta kaikki on siis hyvin. Vuosin verta, ruskeita rihmoja ja olin varma että se oli siinä. Ruskeaa vuotoa jatkui monta päivää ja itketti ja pelotti. sitten kun kävi kakalla niin sitä vuotoa tuli, huh kun pelotti käydä vessassa. En päässyt edes siihen ultraan naistenpolille, kun varhaisultraan oli vielä viikko. Piti vain odottaa ja se viikko se oli pitkä se. Sitten se vuoto loppui. (Meni muuten pitkään että piti aina pyyhkiessä tarkistaa ettei näy punaista.) En tiedä mistä se veri johtui, onko ollutkin kaksi alkiota vai tuliko jostain vain. Kaikesta huolimatta minulla pyöristyvässä masussa kasvaa virkeä liikkeinen vauva, josta olen todella kiitollinen. Toivon, voi niiiiiiin kovasti toivon , että sun verivuoto loppuu ja kaikki on hyvin. Tsemppiä tähän pitkään viikkoon. Tiedän sen tunteen kun ei uskalla olla onnellinen kun niin pelottaa, voi voimia siihen. Voimia sulle Helmi kauheesti!!! Jospa kaikki on kuitenkin hyvin. Rukoile Helmi, itse sain siitä voimaa.
    t: Linda rv23+3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla tällaisia tarinoita. Että kaikesta huolimatta raskaus on jatkunut normaalisti. Onnea sen johdosta sinulle. <3

      Oliko sulla vuodon aikaan myös kuukautiskipuja? Mulla on ollut tänään koviakin. Pelottaa hirveästi. :(

      Poista
  20. Oli, piti mennä oltkäll

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups sori! Tää kännykällä kommentointi on hankalaa... Niin oli kipuja, piti mennä pötkölleen. Mut ei niin kovia että ois pitäny ottaa lääkettä. Uskon silti että sulla on kaikki hyvin. Kumpa v

      Poista
    2. Äh anteeksi tämä sähellys kommentointi. Voimia ja toiveikkaita ajatuksia. Kumpa vuoto loppuisi. Tsempit. Olet ajatuksissa ja toivon niiin parasta.

      Poista
    3. Lämmin kiitos tsempeistä. <3

      Poista