Pelkoa

Olen ollut eilisillasta asti itkuinen. Nämä piinapäivät saavat mielen herkäksi. Pelottaa. Pelottaa jos tässä käy kuten ennenkin. Pelottaa, miten jaksamme käsitellä taas pettymyksen. Pelottaa, miten sen pettymyksen myötä ahdistus ja pelko siitä, ettei omaa lasta tule koskaan, kasvaa taas suuremmaksi möykyksi. Kuinka vahvoja me ollaan, kuinka monta pettymystä me kestetään? Jos nyt ei onnistu, aion mennä juttelemaan klinikan psykologille. Jospa saisi mieltä edes vähän kevyemmäksi.

Minua on särkenyt ajoittain oikeastaan heti siirron jälkeisestä päivästä lähtien. Särky on ehkä enemmän selän kuin vatsan puolella. Samanlaista oli muistaakseni tuoresiirronkin jälkeen, mutta nyt se alkoi aikaisemmin. Taisin löytää netistä saman taulukon kuin Maija Dahlia taannoin. Tässä on selitetty, mitä tapahtuu viisipäiväisen alkion siirron jälkeen. Minulla on nyt menossa kolmas päivä.

5-Day Transfer

Days Past Transfer (DPT)	Embryo Development
One	The blastocyst begins to hatch out of its shell
Two	The blastocyst continues to hatch out of its shell and begins to attach itself to the uterus
Three	The blastocyst attaches deeper into the uterine lining, beginning implantation
Four	Implantation continues
Five	Implantation is complete, cells that will eventually become the placenta and fetus have begun to develop
Six	Human chorionic gonadotropin (hCG) starts to enter the blood stream
Seven	Fetal development continues and hCG continues to be secreted
Eight	Fetal development continues and hCG continues to be secreted
Nine	Levels of hCG are now high enough to detect a pregnancy

lähde: http://www.nyufertilitycenter.org/ivf/embryo_transfer

En pidä särkyä oikeastaan hyvänä merkkinä. Samanlaista minulla on ollut aikaisemminkin. On jotenkin sellainen olo nyt, että yritän taistella hirveästi, että pystyn pitämään jonkinlaista toivoa yllä. Viime siirron jälkeen olin ensimmäisen viikon tosi toiveikas, mutta sitten alkoi alamäki. Oikeastaan se alkoi siinä vaiheessa kuin särkykin. Kai olen sitten sen takia nyt niin apea, että särky alkoi heti.

Ennen siirtoa pelotti, siirron jälkeen pelottaa. Elämä on aika pelontäyteistä just nyt. Olisi niin vapauttavaa elää ilman tätä pelkoa. Siis nimenomaan ilman pelkoa siitä, ettei me saada koskaan omaa lasta.

Onneksi tänään on palkkapäivä. Voin kertoa, että sitä on jo vähän odoteltu...

Onneksi tänään paistaa myös aurinko. Kunhan tästä pääsen, niin lähden kyllä pitkälle kävelylenkille. Pakoon pelkoa.

Ps. Helsinkiin avataan pian uusi lapsettomuusklinikka. Olenkin ihmetellyt, minne monen bloggaajankin kehuma Eero Varila on kadonnut Graviditakselta...