Ensinnäkin: Nyyti, anteeksi etten ole vastannut kommenttiisi. Ihania uutisia, paljon onnea ja hyvää joulua! <3
Raskaus huitelee jo pitkällä. Kaiken kiireen keskellä en voi ymmärtää, että kohta synnytän, kohta meillä on vauva ja kohta kaikki muuttuu.
Voin edelleen oikein hyvin. Tänään kävin neuvolalääkärillä, jossa kaikki ok. Vauvan pää jo ihan alhaalla: tuntui sormin sisätutkimusta tehdessä. Ei viitteitä raskausmyrkytykseen (mikä mulla viime raskaudessa oli).
Tuleva isoveli on aloittanut puiston kerhossa. Kerhon aloitus on osa mun uutta "ota apu vastaan jos sellaista on tarjolla"-ajattelutapaa. Kerhopaikka on meille entuudestaan tuttu: sama puisto, jossa ollaan käyty niin kauan kuin nyt puistoilua ollaan harrastettu. Ohjaajat ovat meille tuttuja, ihania kaikki. Silti aloitus on ottanut etenkin mulle koville, raskaushormonit jne. Kerhoa on kolmena aamuna viikossa, pari tuntia kerrallaan. Ensin ulkoilevat noin tunnin, sitten menevät sisälle, syövät omat eväät, leikkivät/laukavat/askartelevat ja siinä se sitten onkin. :) Poika on tykännyt, muutamina päivinä jäänyt itkemään mun lähtiessä (nyyh!), mutta sekin on nyt helpottanut. Aina iloisena ja innokkaana kertoo mun hakiessa, mitä ovat tehneet. Tää on varmasti meille kaikille hyvä ja kiva juttu sitten, kun vauvakin syntyy. Isoveli saa ulkoilla ja tehdä kivoja juttuja, äiti kenties levätä vauvan kanssa. Ja nyt oon pystynyt käymään esim. neuvolassa ilman poikaa. Meillä kun ei isovanhempia tai muita hoitajia täällä pojalle ole.
Kääk, kello onkin jo noin paljon ja kohta haen pojan. Sitä ennen täytyy vielä valmistella lounas, joten täytyy rientää!
Ihanaa joulua kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti