Väsyneitä kuulumisia

Nyt on taas joku sellainen vaihe, jonka toivoisi nopeasti olevan ohitse. Vauva nukkuu yöt todella huonosti, on nukkunut nyt jo viikon. Mä olen päivisin kuin zombie, enkä osaa nukkua päiväunia, vaikka mahdollisuuksia olisikin (vauvan päiväunet onneksi sujuu edelleen). Öisin taas olen kireä kuin mikä, kun lapsi pyörii ja hyörii, kääntyy jatkuvasti mahalleen, ääntelee jatkuvasti ja herää ainakin 100 kertaa. Nälästä ei ole kyse (ainakaan joka kerta), siispä tissitainnutus ei toimi. Yleensä vauva on nukahtanut samantien syömisen jälkeen uudelleen (tai jo sen aikana), mutta ei nyt. Sitten, kun se vihdoin nukahtaa ja on hiljaista ja rauhallista, niin mä en osaa nukahtaa. Ja kun vihdoin nukahdan, vauva herää taas.

Onhan tällaista ollut joskus ennenkin ja tiedän, että ohi se menee. Vaiheita, vaiheita... Syitäkin moiseen yölevottomuuteen keksin monia: 1. ryömimisen harjoittelu, 2. mahan totuttelu kiinteään ruokaan ja 3. hampaita on ehkä tulossa lisää. Vauva heräilee normaalistikin monta kertaa yössä syömään, mutta ei se haittaa. Nukkuu siinä vieressä, syö ja nukahtaa. Itse saatan nukkua melkein koko tämän ajan. Mutta nämä hulinat, huhheijaa.

Kiinteiden maistelu me aloitettiin vauvan ollessa noin 5½ kk. Ainakin pari viikkoa "syöminen" oli ihan vain maistelua ja ruokaa meni alas kerrallaan ehkä 1/10 teelusikallista. Nyt vauva on selvästi hyvin innostunut syömisestä ja ruokaa menee ihan eri tavalla. Kaikki, mitä ollaan tarjottu, uppoaa hienosti.

Huonoista öistä huolimatta ne edellisen postauksen helpotukset ovat pysyneet. Parvekepäikkärit onnistuu. Nykyään teen lenkkejä ulkosalla vauvan kanssa jopa hänen hereillä ollessaan. Ennen se ei olisi onnistunut sitten millään. Vauva istuu syöttötuolissa ja saamme miehen kanssa syödä rauhassa vauvan istuessa pöydän päässä.

Kiinteiden aloituksen myötä olen innostunut jonkinlaisesta vessahätäviestinnästä. Vauvan maha on ollut vähän kovalla ja olen huomannut, että kakka on helpompi tehdä ilman vaippaa. Nyt myös huomaa selvästi, kun vauvalla on kakkahätä. Kun huomaan asian, vien vauvan pöntön päälle, koukistan hänen jalkansa rintaa vasten ja vauva kakkaa pönttöön, wohoo! Ainakin nyt, kun ollaan oltu lähinnä kotosalla, vauva on tehnyt kaikki kakat pönttöön. :) Kohta voisi sitten vaihtaa pöntön pottaan. Tarkoitus ei ole opettaa vauvaa vielä kuivaksi, vaan jotenkin musta tuntuu, että sellainen kiinteä kakka etenkin on kivempi toimittaa muualle kuin vaippaan. Vauva taitaa olla samaa mieltä.

Vauva on ollut päivisin onneksi aivan ihanalla tuulella. Niin rakas ja maailman ihanin pieni poika. On hauska huomata, että vauvalla tuntuu olevan hyvä huumorintaju (tai ainakin samanlainen kuin äidillä ;)) ja meitä naurattaa usein samat jutut.

Vauva on nukkunut noin 40 min. parvekkeella eli unijaksosta toiseen siirtyminen on käsillä, ja nyt pihassa peruuttaa roska-auto. Tiedätte varmaan millainen se peruutusääni on. Pitäkää peukkuja, ettei vauva herää, sillä yrittäisin mielelläni taas kerran nukkua pienet päivänokoset. Tai pelkästään löhötä sohvalla.

Seuraan ihan samoja blogeja kuin ennenkin ja luen todella myötätuntoisena joidenkin lapsettomuus- ja hoitotaivalta. Toivon kovasti teidän puolesta, kovasti!

Aurinkoisempia talvipäiviä!